sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tunnetko Designkorttelin?


Foto Laila Alanen

Tiesitkö, että Helsingin keskustasta löytyy Designkortteli? Oikeastaan ei voi puhua korttelista, vaan kyseessä on alue, joka käsittää yli parisenkymmentä katua pitkin ja poikin eteläisessä Helsingissä. Muutamassa vuodessa Designkorttelista - Design District Helsingistä on kasvanut 200 jäsenen yhdistys, joka järjestää myös erilaisia teematapahtumia, myyjäisiä ja Late Night Shopping -iltoja. Yhdistyksen tavoitteena on pitää kaupunki elävänä ja vahvistaa Helsingin roolia muotoilu- ja arkkitehtuurikaupunkina.

Designkorttelin keskus on kaupunkinosien risteyskohdassa oleva Dianapuisto Erottajalla, jonka "Tellervo-patsaan" keihään kärki osoittaa matkailijaa siirtymään Kaartinkaupungin, Punavuoren ja Ullanlinnan suuntaan.

Designkortteliin kuuluukin toinen toistaan mielenkiintoisempia kauppoja, putiikkeja, työhuoneita, kahviloita ja ravintoloita. Valovoimaisimmat suomalaiset vaatemerkit löytyvät täältä: IVANAhelsinki, Miun, R/H, 2OR+BYYAT, Minna Parikka, Anna Ruohonen, design by katri/n, OVVN, Nurmi & Poola Kataryna Marimekosta puhumattakaan.

Jäsenistössä yhdistyvät design, sisustus, muoti, antiikki, taide ja ruoka. Designkorttelissa kävellään, shoppaillaan, pistäydytään kahviloissa, lounastetaan ravintoloissa ja - viihdytään. Maineikkaita ravintoloita korttelistossa löytyy tusinoittain: Olo, Groteski, Rafla, Keittiö ja Baari Juuri, Maxill, Bistro15, Kitchen & Co, Muru, Sea Horse, Skiffer, Farang, Gajin, Demo, Gastone, jne.

Lisäksi etenkin Punavuoresta löytyy katutasosta useita taiteilijoiden työpajoja ja ateljeita, jonka tarjontaa luonnehtii monipuolisuus. Ne eivät keskity tiettyyn kulttuurin osa-alueeseen.

Asukkaat tuovat näihin kortteleihin joukon miellyttäviä piirteitä. Erilaisten trendien ja rytmien taustalla kulkee verkkaisempi, rutiininomaisempi arkinen elämä, jota vasten erilaiset elämäntapojen rytmit kontrastoituvat. Asukkaiden ansiosta alue tarjoaa palveluita, joiden varassa on helppo elää.

Päivisin yritykset ja yhdistykset tarjoavat työtä tuhansille ihmisille, joiden kysyntä luo kortteleihin kohtuuhintaisia ruokapaikkoja ja auttaa säilyttämään esimerkiksi alueen peruspalvelut. Palvelurakenne onkin pysynyt monipuolisena ja elämä näissä kortteleissa on kaukana lähiön tai omakotialueen rutinoituneesta arkisesta rytmistä.

Alueen vanha työväenluokkaisuus näkyy siinä, että korkeista asuntojen hinnoista huolimatta löytyy paljon pieniä asuntoja. Niiden ansiosta seudulla asuu opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia Bulevardin luksusasuntojen ohessa. Heidän tulonsa eivät ole suuret, mutta opintojen rahoituksen vuoksi tehtävän työn ansiosta he voivat sijoittaa suhteellisen paljon kulutukseen, jota leimaa innovatiivisuus ja omaehtoisuus. Nuorekkuus näkyy lisäksi suhteellisen värikkäänä ja vilkkaana katuelämänä myös iltaisin. Etenkin Eerikinkatu, Annankatu, Uudenmaankatu ja Iso Roobertinkatu elävät iltaisin ja viikonloppuina myös aamuöisin.

Pienissä asunnoissa asuu myös paljon iäkkäämpää väestöä. Asuntokannan rakenteen vuoksi alue ei keskiluokkaistune tyystin, vaan sen väestöpohja pysynee monipuolisena pitkälle tulevaisuuteen ja alueen arkielämän monirytmisyys ei ole yksiulotteista.

Suomalainen arkkitehtuuri ja "Finnish design" kantavat erilaisia muotoiluammatteja edelleen. Näiden vahvuuksien varaan olisi mahdollista kohtuullisin panostuksin luoda kulttuuriturismin haara. Etenkin kotimainen turistivirta tukisi esimerkiksi taideteollisuusalojen kysyntää. Myös ulkomaalaisten turistien, jotka tapaavat jäädä kiertämään Senaatintorin tai muiden kansallisten monumenttien tienoille ja Mannerheimintien itäpuolen tavarataloihin, soisi löytävän elämää kuhisevan, elävän Designkorttelin.

Milloin liikekeskustan ulkopuolinen markkinakulttuurin potentiaali oivalletaan kansanteorioissa ja kaupungin markkinoinnissa?
www.designdistrict.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti